Maanvarainen alapohja

Hajua ei voi kuvailla kovin pistäväksi eikä kovin voimakkaaksi, enemmänkin . Lujalla ja vesitiiviillä Finnfoamilla parannetaan selkeästi maanvaraisen laatan toimivuutta ja rakenteen vikasietoa. Rakenteen vikasietokyky on yksi tärkeimmistä rakenteen toimivuuden ja pitkäikäisyyden takeista. Kun lämmöneriste on laatan alla, on rakenne selvästi vikasietoisempi mm. Aikaisemmin maanvaraisia lattioita tehtiin lähinnä kellarikerrosten lattioihin sekä tuotantotiloihin ja vastaaviin.

Onko muuta mahdollisuutta kuin.

Maanvaraisen lattian kosteusongelman poistaminen. Jo on puhtaasti pelkästään alapohjan täyttömateriaalin kapillaarivedennousun aiheuttamasta kosteushaitasta, niin kyllä. Keinoja löytyy paljonkin.

Kantavien seinien alajuoksut ovat . Syntyneet kosteusongelmat ovat aivan luonnollista seurausta tavasta ratkaista alapohjien rakenneratkaisut. Jos pelkäät radonia ja hometta, kannattaa tehdä korkea tuulettuva alapohja. Vähän paksummasti tosin joutuu sen pohjan eristämään.

Perustuksen teossa ei kannata kuitenkaan fuskata, vaan . Siinä kapillaarikatkona toimivan sorastuskerroksen päällä on tasoitehiekka, lämmöneristekerros ja teräsbetonilaatta.

Hyvin lämmöneristetyissä alapohjissa lämmöneristettä on nykyään 200–4mm. Menetelmiä estää kosteuden siirtyminen betoniin on ollut joitakin vuosien varrella, mutta mikään niistä ei ole toiminut pitkällä aikavälillä. Esimerkkeinä mainittakoon kaksoislaatta, muovikalvot eri väleissä . Näin toteutat maanvaraisen alapohjan rakenteella, jonka U-arvo on 16.

Opinnäytetyössä suunniteltiin esimerkkikohteen maanvarainen teräsbetonilaatta. Laatta suunniteltiin ukrainalaisella SCad 3d -laskentaohjelmalla sekä käsin Westergaardin kehittämien kaavojen avulla. Käsinlaskennassa käytettiin apuna . Mistä alapohjan ongelmat johtuvat?

Alkuperäisessä maanvaraisessa alapohjassa betonilaatan yläpintaan on asennettu puukoolaukset ja lämmöneristeeksi sahanpurua tai mineraalivillaa. Taloissa, joissa on tuulettuva alapohja tai yhtenäinen maanvarainen laatta, on huomattavasti vähemmän . Avainsanat maanvarainen alapohja , kosteusvauriot, riskirakenteet. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esiin maanvaraisten alapohjien vaurio- mekanismeja. Sokkelivierustan kuivatus.

Solupolystyreeni EPS 1lattia. Saumat tiivistetty PU-saumavaahdolla. Joka kolmas pystysauma auki kahdessa ensimmäi- sessä tiilikerroksessa.

Diffuusiota esiintyy aina jonkin verran kaikissa maanvaraisissa rakenteissa. Lämmöneristeiden ja betonin tiiveys sekä niiden kapillaarisuus ja kyky vastustaa vesihöyryä liittyvät oleellisesti maanvaraisten alapohjien kosteustekniseen käyttäytymiseen.

Betonin tiiveyteen vaikuttaa erityisesti sen vesisementtisuhde. RT-ohjekortissa esitetään yleisimpiä pientalon perustusten rakenneratkaisuja sekä alapohjan ja ulkoseinän liittymiä. Suomessa yleistyä matalaperustus ja maanvarainen alapohja. Se onkin nykyisin yleisin alapohjatyyppi.

Matalaperustuksen liikkumattomuus routivalla maaperällä perustuu pääasiassa kesäaikana . Lattialämmitys soveltuu hyvin maanvastaiseen EPS- tai Platinaeristettyyn alapohjaan. Maanvastainen alapohja tehdään tiivistetyn ja tasatun sorakerroksen päälle, jonka tulee olla pysyvästi kuivatettu.