Lehtikuusi kasvupaikka

Se selviää karummillakin kasvupaikoilla , kunhan saa riittävästi valoa. Se ei viihdy alueilla, jossa maaperän vesi on seisovaa. Loivat rinnemaat ovat lehtikuuselle parhaita kasvupaikkoja.

Sitä viljellään usein pintakasvillisuuden vuoksi vaikeasti uudistettavilla . Samalla on käynyt ilmi, että lähisukuiset lehtikuusilajit kykenevät rinnakkain istutettuna tuottamaan risteymäjälkeläisiä keskenään.

Risteymiä on istutettu tarkoituksellakin, sillä ne ovat usein nopeakasvuisempia kuin . Soveltuu erinomaisesti metsänviljelyyn. Raivolan alkuperää oleva. Kasvupaikka : Valoavaativa.

Viihtyy keski- ja runsasravinteisilla kasvupaikoilla , myös savimailla. Menestyminen: Vyöhykkeet (I ) II–VII (VIII). Istuta komea ja kestävä lehtikuusi valoisaan puutarhaan.

Puu on kestävä aina Lappia myöten.

Karismaattiset lehtikuuset loistavat keväällä ruohonvihreinä, syksyllä kullankeltaisina. Hyvällä kasvupaikalla siperianlehtikuusi voi elää 300-vuotiaaksi. Siihen kuuluu yksitoista lajia. Toisin kuin useimmat mäntykasvit, lehtikuuset ja niitä suuresti muistuttava kultalehtikuusi (Pseudolarix amabilis) ovat . Syvän ja vahvan juuriston ansiosta lehtikuusi kestää hyvin tuulta ja rungon paksu kuorikerros suojaa metsäpaloilta. Lahonkestävän puuaineksen vuoksi lehtikuusta hyödynnetään mm.

Tuore keskiravinteinen savipitoinen maa. Järeäksi suorarunkoiseksi puustoksi kasvaakseen, se vaatii ravinteikkaan ja valoisan kasvuympäristön. Kolmanneksi yleisin Suomessa tavattava lehtikuusi on henrinlehtikuusi, joka on euroopan- ja japaninlehtikuusen risteymä. Siperian lehtikuusi menestyy myös karuilla ja vuoristoisissa kasvuolosuhteissa, mutta tällöin . Hinta sillä ei ole tällä hetkellä kummoisempi kuin muillakaan puulajeilla, mutta se kasvuvauhti vähän kompensoi. Jospa sillä isännällä on vainu, että lehtikuusen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa ja se odottaa hintojen nousevan.

Siperianlehtikuusi viihtyy parhaiten suhteellisen rehevillä kasvupaikoilla. Se kasvaa tosin kuivahkoillakin kankailla, mutta puuntuotos jää silloin vaatimattomaksi. Sopivilla kasvupaikoilla se on ylittänyt kotimaisten havupuiden puuntuotoksen noin :lla.

Soistuneilla mailla lehtikuusi ei viihdy lainkaan. Puuntuotosarviot perustuvat lähdekirjallisuuteen, puulajikohtaisiin harvennusmalleihin ja tilavuustaulukoihin sekä Metsäntutkimuslaitoksen laatimaan MOTTI -tietokoneohjelmaan.

Selvityksen tuloksista voidaan todeta, että vertailussa olleilla kasvupaikoilla lehtikuusen , kuu- sen ja männyn puuntuotoskyky ovat hyvin lähellä . Nuoren puun runko on sileä, . Nykyäänhän lehtikuusi ei kuulu kotoperäiseen lajistoomme. Mielenkiintoinen kysymys on, olisiko siperianlehtikuusi leviämässä. Karjalan tasavallasta Suomen alueelle, . Erikseen keitettynä tulee hyvää sellua ja paljon. Terveisin: Korpituvan Taneli.

Kun lähdetään siitä, että kasvupaikka on lehtomaista kangasta tai ainakin mustikkatyyppiä, niin – vuotiaan . Lehtikuusen sellukäytön ainoa este on pienet erät. Tämän sivun tietoja ei ole saatavilla. MastonMuutoKsen vaiKutuKset.

Sän kaSvatuStavan valinta. Metsän eri Käyttötapojen yhteensovittaMinen. Alkukehitykselle on ominaista voimakkaasti kehittyvä paalujuuri, joka myöhemmin korvautuu runsashaaraisella sivujuurista muodostuneella syväjuuristolla.

Kosteilla kasvupaikoilla ja levinneisyysalueensa.